Me ollaan just terveystiedossa puhuttu seksuaalioikeuksista jne. ja mua kiinnostaa älyttömästi maailman vääryydet ja holokaustit ja sen sellaset vaikka oon hirveen heikko ihminen. Oon saanut itseni useesti kiinni siitä, että mä katon just holokausti dokkareita youtubesta ja eilen mä katoin tyttöjen ympärileikkauksiin liittyviä videoita, lapsiprostituutio dokkareita ja videon jostain Moskovalaisista katulapsista jotka murhaa, ryöstää ja kerjää ja elää yöt metroissa syöden jotai pitsaa minkä ne on löytänyt.
Sit pidettiin terveystiedon tunnilla parin kaverin kanssa esitelmän tapainen pakkoprostituoidun seksuaali- ja ihmisoikeuksista. Ja näytettiin yks video. Koko luokka oli ihan hiljaa sen jälkeen vähän aikaa. Aika jännää. Mua vaan ärsyttää kun ihmiset ei ymmärrä sitä miten mua vihattaa joskus maailma, ja vihattaa se et tuntuu etten voi tehdä mitää. Tai ehkä mä voisin mut pelkään. Voishan sitä mennä Amnestylle töihin mut jotenki tuntuu et selllanen "anteeks, ootteko miettiny naisiin kohdistuvaa väkivaltaa" kysely ihmisille ei riitä. Ehkä se riittäis mut ei mulla oo munaa mennä feissariks D:
Ja se viel ku ihmiset pitää sellasta "rauhaa ja rakkautta" menoo ihan klisee paskana ja haluu et maailma on harmaa. Hmm. Ku mä jotenki vaa suren niin paljon sitä miten jollai on oikeesti huono olla. Ja se harmittaa ku mulla on tuttuja jotka on kokenu älyttömän hirveitä juttuja, enkä osaa lohduttaa tai ymmärtää. Koska mun tarvis ite olla kokenu sellasta. Mä en oo kokenu mitää maailmanmullistavan kamalaa, joskus pienenä olin tosi yksinäinen mun voimistelujoukkueessa ku en uskaltanu olla itseni, ja vanhempien "tavallaan-ero" otti vähän koville, mut koen et oon selvinny tosi helpolla tavallaan. Mut silti mä haluisin auttaa ja tehä jotain, koska mua kiinnostaa oikeesti.
Muistan joskus ku filosofian 2. kurssilla ihan normaalisti puhuttiin jotain jostain onnellisuudesta tms, en ees muista mistä tarkkaan, mut se opettaja periaattees kumos jonku asian minkä olin uskonu liittyvän onnellisuuteen ja mä itkin koko matkan ku kävelin ja juttelin siitä Jaakolle! :D Jaakko katto mua ihan hölmistyneenä eikä se yhtää tajunnu. Mut mulle se asia oli jostai syystä hirveetä tajuta! Hitto ku en muista mikä se juttu oli.
Voi jestas mikä teksti taas! ÖÖ mut muistakaa Turkulaiset ja turkulaisenmieliset käydä kattomassa Kaupungin teatterissa Jekyll & Hyde, se on loistava JA onko kaikki muut yhtä kauhuissaan ku ei tunnu löytyvän kesätöitä? oon hakenu nyt 7 eri paikkaan, yksi haastattelu ees kiitos!
RAUHAA JA RAKKAUTTA HALUSITTE SITÄ TAI ETTE HIPSTERIT MUHAHAHA. No eikai, mut öö älkää vetäkö hernettä mistään nenään jos tässä oli jotai inhottavaa tms. :D
MUIKUIN ROUSBERGGI <3
Tässä on se video mikä "hiljensi" meidän luokan, se kertoo siis ihmiskaupan uhrista ja on kaunis biisikin.
tää teksti jotenkin osu muhun ja tiiän tavallaan osittain ehkä milt toi tuntuu. tai siis se et haluisit auttaa toista kel on ollu vaikeeta mut et tiiä mitä tehä.
VastaaPoistamun parhaan kaverin isä kuoli ku se oli 16 eli pahimmas "murkkuikä"-vaihees, ja oltiin aina pystytty sen kans puhumaa kaikest ennenku sillon. se sulkeutu ihan täysin, ja koki ettei puhuminen auta, ni se avuttomuuden tunne oli jotenkin ihan äärettömän hajottavaa. oisit voinu tehä mitä vaan et se kaveri ois ollu ilonen ja ees vähän piristyny mutku sä et hitto soikoo tienny miten. sit se kaveri mulle kerran sano, et sun ei tarvii osata sanoo mitään tai tehdä mitään muuta, ku vaan olla siinä. olla olemassa, ja siin vierellä, ni se riittää.
ja miks mä tän tännekki nyt kirjotan sulle on se et aina ei tarvii tosiaa tehän mitää konkreettist auttaaksee, riittää et on olemassa :) kiitos aamen, t: turkulaismielinen turkulainen
Voi hengenheimolainen! Oon ihan samoillavaiheilla ollu monesti kanssa! Ja kiva kun kommentoit:) ja munkin ystävät on sanonu mulle et se on kiva kun vaa on olemassa ja myönnän itekki sen etten tiiä mitä sanoa, että on parempi jättää sellaset "tiiän miltä tuntuu " jutut pois jossei tiiä oikeesti. mut hyvä jos joku ymmärsi mitä hain takaa :)
Poista